Joogan kahdeksan haaraa (pähkinänkuoressa)
Jooga ei ole pelkkää venyttelyä matolla, vaan kokonaisvaltainen elämäntapa, filosofia joka ohjaa meitä kohti sisäistä rauhaa ja tasapainoa. Joogan ytimessä on kahdeksan haaraa, joiden voi ajatella olevan kuin tuolin jalat: ne eivät ole askelia, joita pitkin edetään, tai yksittäisiä polkuja joista valitaan yksi vaan ne kaikki tarvitaan yhtä aikaa tasapainon ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.
1. Yamat (eettiset ohjeet sosiaaliseen vuorovaikutukseen):
Yamat ovat sosiaalisia ohjeita, jotka ohjaavat vuorovaikutustamme muiden kanssa. Näihin ohjeisiin kuuluu ahimsa (väkivallattomuus), satya (totuudellisuus), asteya (varastamattomuus), brahmacharya (kohtuullisuus) ja aparigraha (omistamattomuus).
2. Niyamat (henkilökohtaiset eettiset ohjeet):
Niyamat ovat henkilökohtaisia ohjeita, jotka ohjaavat suhdettamme itseemme. Niihin kuuluu saucha (puhtaus), santosha (tyytyväisyys), tapas (itsekuri), svadhyaya (itsetutkiskelu) ja ishvara pranidhana (luottamus).
3. Asanat (fyysiset asennot):
Asanat ovat joogan fyysisiä asentoja, jotka vahvistavat kehoa ja mieltä. Ne auttavat meitä luomaan yhteyden kehon ja mielen välille.
4. Pranayama (hengitysharjoitukset):
Pranayama on hengityksen hallintaa, joka auttaa meitä säätelemään elämänenergiaamme (prana). Hengitys on joogassa tärkeä työkalu. sen avulla voidaaan rauhoittaa niin kehoa kuin mieltäkin ja lisätä elinvoimaa.
5. Pratyahara (aistien vetäminen sisäänpäin):
Pratyahara on aistien vetämistä sisäänpäin, irrottautumista ulkoisista ärsykkeistä. Se auttaa meitä kääntämään huomiomme sisäänpäin, aistimaan ja tutkimaan omaa keho- mieltämme. Joskus aistien vetäminen pois ulkoisista ärsykkeistä voi tarjota mielelle kaivatun lepohetken ärsykkeiden keskellä silloin kun ympärillä on liikaa kaaosta.
6. Dharana (keskittyminen):
Dharana on keskittymistä yhteen pisteesee, asiaan tai kohteeseen. Se auttaa meitä kehittämään mielen vakautta ja keskittymiskykyä. Keskittymisen voi suunnata melkein mihin vain kohteeseen. Tärkeää on keskittää kaikki aistit ja tietoisuus juuri siihenvalitttuun kohteeseen. Esim. tuleen tuijottelu tai veden liikkeisiin keskittymienovat esimerkkejä huomion keskittämisestä.
7. Dhyana (meditaatio):
Dhyana on meditaatiota, jossa mieli on kokonaan vapaa ajatuksista ja häiriötekijöistä. Se auttaa meitä saavuttamaan syvän levon, rauhan ja hiljaisuuden tilan.
8. Samadhi (valaistuminen):
Samadhi on ykseyden tila, jossa koemme yhteyden kaikkeen elävään. Se on joogisen matkan päämäärä, olemisen tila, jossa koemme itsemme ja mielemme osana “universaalia tietoisuutta” tai “kaiken olemassaoloa”.
Joogan kahdeksan haaraa muodostavat kokonaisvaltaisen polun, joka ohjaa kohti hyvinvointia ja itsetuntemusta. Haarat eivät siis ole erillisiä osia, vaan ne tukevat ja täydentävät toisiaan. Kun pidän joogatunteja,avaan usein harjoitusten aikana syvemmin ja yksityiskohtaisemmin kaikkia näitä teemoja. Pikkuhiljaa tieto ja ymmärrys siitä mitä niillä käytännössä tarkoitetaan syvenee.
Jogaa voi harrastaa ja joogista polkua kulkea kuka tahansa. Se ei välttämättä sitoudu mihinkään tiettyyn uskontoon tai maailmankatsomukseen. Joogi voi olla maailmankatsomukseltaan yhtälailla kristitty, uskonnoton, muslimi, hindu, juutalainen, pakana… mitä vain. Usein kun elämän tärkeistä kysymyksistä puhutaan, on erilaisten uskomusjärjestelmien ja maailmankatsomusten välillä loppujen lopuksi enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja, varsinkin silloin kun puhutaan pyrkimyksestä rauhaan ja rakkauteen. Näiden yhtäläisyyksien löytäminen on itselleni omassa opetuksessani hyvin rakas, tärkeä ja keskeinen teema. Henkisyys voi tarkoittaa eri ihmisille erilaisia asioita. Jollekin se on uskoa jumalaan tai jumaliin, jollekin se voi olla luontoyhteyttä tai tieteelliseen maailmankuvaan perustuvan kaikkeuden tiedostamista. Jollekin se voi olla jotain muuta tai kaikkea yhdessä.
Saman asian voi nähdä, kokea ja selittää monella tapaa <3
Ulla