As above, so below-as within, so without

Monissa viisausperinteissä toistuu sama oivallus: ihminen ei ole irrallinen maailmasta, vaan osa samaa kudosta. Tätä ajatusta kuvaa kuuluisa lause “As above, so below; as within, so without.” Sen juuret ovat hermeettisessä filosofiassa, joka liitetään myyttiseen, viisaaseen, Hermes Trismegistuksen hahmoon. Ajatus esiintyy muun muassa tekstissä Emerald Tablet, jossa todetaan, että kosmoksen järjestys heijastuu myös pienimmässä mittakaavassa – ihmisessä.

Yksinkertaisesti sanottuna lause tarkoittaa, että maailma ympärillämme ja maailma sisällämme ovat yhteydessä. Ihminen, luonto ja kosmos heijastavat kaikki samaa perusjärjestystä, ja se, miten ajattelemme, tunnemme ja suhtaudumme elämään, vaikuttaa siihen miten koemme ympäröivän todellisuuden.

Luonnon rytmit, vuodenajat ja elämän suuret liikkeet näkyvät myös ihmisessä: mielessä, kehossa ja elämänvaiheissa. Suomalaisille tämä ajatus ei ole vieras: meillä on hyvinkin kontrastiset vuodenajat, valon määrä ja lämpö vaihtelevat rajusti. Me koemme joka vuodenkierron omakohtaisesti sekä kehossamme että mielessämme, halusimme sitä tai ei.

Saman suuntainen ajatus löytyy myös joogafilosofiasta: Intialaisessa filosofiassa toistuu ajatus siitä, että ihminen on mikrokosmos, pieni maailmankaikkeus. Upanishadien tunnettu lause Tat Tvam Asi – “Sinä olet se” – viittaa siihen, että yksilön syvin olemus ja universaali todellisuus eivät lopulta ole erillisiä. (Tämä lause esiintyykin toisessa seinävaatteessani. )

Kun ajatusta tarkastelee arjessa, se muuttuu hyvin konkreettiseksi. Jos ihmisen sisällä ja mielessä on kiire ja levottomuus, maailma tuntuu usein haastavalta, kiireiseltä ja levittomalta. Kun mieli sensijaan hiljenee, ympäristökin alkaa näyttäytyä toisenlaisena. Sisäinen tila toimii kuin linssi, jonka läpi katsomme kaikkea. Sanonta jonka mukaan rakastuneena näkee kaiken vaaleanpunaisten linssien läpi ei siis ole ihan tuulesta temmattu..

Ehkä juuri siksi monet henkiset harjoitukset – meditaatio, jooga tai vaikka hiljainen luonnossa kulkeminen – eivät yritä muuttaa maailmaa ulkopuolelta käsin. Ne lähestyvät muutosta sisäisestä tilasta käsin: Kun jokin pehmenee ja selkiytyy meissä itsessämme, myös tapa kohdata maailma muuttuu.

Silloin vanha lause ei ole enää vain filosofiaa. Siitä tulee arkinen havainto:

Se mikä on sisällä, heijastuu ulos.

Ja se miten näemme maailman, kertoo usein jotain myös meistä itsestämme.

Maalatessaan  kuvan taiteilija maalaa aina näkyväksi myös itsensä. Siksi muun kuin ”kauniin kuvan” maalaaminen vaatii rohkeutta nähdä ja katsoa myös omia varjoja: haavoittuvuutta, epätäydellisyyttä ja heikoutta. 

Itsetuntemus ja itsetutkiskelu ei voi olla vain valoisan, rakkaudellisen puolen esilletuomista. Siihen on liittyttävä aina myös radikaali hyväksyntä ja myötätuntoinen suhtautuminen niin omia, kuin muiden ja lopulta koko maailman ja maailmankaikkeudenkin varjokohtia kohtaan.

 
-”As above so below, as within so without” - Kosmoksen rakenteisiin sisältyy sekä kaunista ja hyvää että rumaa ja pahaa. Jos siis haluamme muuttaa maailmaa, on todellakin aloitettava itsestä.

❤️Ulla